lauantai 30. kesäkuuta 2018

PEKONIIN KÄÄRITYT KEVÄTSIPULIT



Kun pekoniin kiedotut herkkusienet alkavat jo tökkiä, on tässä uusi idea: kevätsipulin varsi kiedotaan pekoniin, grillataan ja paloitellaan suupaloiksi. Tosin tässä tapauksessa grillaus tapahtui vain paistinpannulla ja sekin jäi vähän puolinaiseksi: seuraavalla kerralla kannattaa paistinlastalla painaa  sipulit tiukasti pannulla vasten, jotta saavat kunnolla väriä. Makuun kalpeus kuitenkaan vaikuttanut: suolaisen pekonin ja makeahkon uuden sipulin yhdistelmä oli onnistunut.



VALION KREIKKALAINEN JOGURTTI

Viimeinkin taisin löytää mieleiseni noitten kaikenkirjavien  kreikkalaisten ja turkkilaisten jogurttien joukosta. Tässä jogurtissa on nimittäin kaikki kohdallaan: se on sopivan kiinteää, sopivan hapanta olematta kuitenkaan liian hapanta ja kaiken lisäksi rasiakin on passelin kokoinen ja muotoinen, jotta se mahtuu ahtaaseenkin jääkaappiin.


Lisäksi jugurtti taipuu moneksi. Se maistui aamiaisella paahdettujen pähkinöiden ja hunajan kanssa, siitä sai tehtyä loistavan tsatsikin...


...ja kaiken lisäksi se maistui upealta tuoreiden mansikoiden kanssa ja korvasi täysin kermavaahdon.

Harmi vain , että purkki pääsi tyhjennetään ennen kuin ehdin kokeilemaan kokeilemaan jogurttia lämpimään ruokaan. Ai niin ja löysinhän kivan jälkiruoka tortunkin ohjeen!


BRIE-PÄÄRYNÄ  -TOAST




Paahtoleivän viipaleet sivellään ohuelti hunajalla ja niille levitetään juustoviipaleet ja ohuiksi leikatut päärynäkiekot. Päälle asetetaan toinen hunajalla sivelty leipäviipale, jonka jälkeen leipäparin ulkopinnat voidellaan voilla ja paahdetaan miedolla lämmöllä paistinpannussa rapean ruskeiksi.
Hunajaa ei tarvitse laittaa paljoa, ettei lopputuloksesta tulee liian äitelä,  sillä jo päärynä on itsessään makeaa.

POPPLE STRAWBERRY ICE CREAM


Niin että mansikkajäätelöä sitä tässä vain...

Kolme viikkoa sinnikkäästi jatkuneen nuhan jäljiltä en parhaimmalla tahdollakaan pysty nuuhkaisemaan ensivaikutelmaa juomasta, eikä makuaistikaan ole parhaimmillaan, joten vähän köykäisin eväin tässä nyt ollaan liikkeellä.
Ensisilmäys toi kieltämättä mieleen sulaneen mansikkajäätelön, mutta mausta en tässä kunnossa erottanut kyllä mansikkaa pätkääkään. Juoman väri antaa osviittaa , mutta jos silmät kiinni olisin maistanut , oli maku sama kuin missä tahansa kermaliköörissä. Paitsi että alkoholi maistuu mielestäni tässä tosi terävästi. Vasta kun sen maku haihtui, pystyi aistimaan aavistuksenomaisesti jotain hedelmäistä, joka siis ilmeisesti oli tarkoitus olla mansikkaista.

Ei yksinkertaistaen: ensivaikutelma ei ole kovinkaan kummoinen!


COBBIN SALAATTI



Juu, ihan totta, tämä kulkee salaatin nimellä! No, onhan siinä tomaattia ja avokadoa ja kananmunaa, mutta en silti oikein ymmärrä tuota salaatti luokitusta. Tällä logiikalla keitetyt perunat , lihapullat ja puolukkahillo kävisivät myös salaatista!

No, salaattia tai ei , mutta joka tapauksessa ainekset sopivat hyvin yhteen enkä lainkaan ihmettele, että tästä on tullut klassikko ruoka-annos... siis salaatti. Aineksiin on helppo muistisääntö: EAT COBB!

E egg
A avokado
T tomato
C chicken
O onion
B bacon
B blue cheese

Tosin se sipuli jäi tästä annoksesta uupumaan , mutta hyvää oli silti!





torstai 28. kesäkuuta 2018

AVOKADO-MOZZARELLA -TOAST



Leipien välissä oleva tahna on valmistettu hienontamalla yksi avokado ja yksi mozzarellapallo ja maustamalla survos valkosipulisella yrttisuolalla. Sitä tupsahti ehkä vähän liikaa, sillä pidän enemmän avokadon omasta hennosta mausta, joka nyt jäi kyllä valkosipulin jalkoihin. Maistui paahtoleipien välissä, mutta voisin kuvitella hyvin myös dippikastikkeena tai pienten tomaattien tai kananmunien täytteenä.

KATLENBURGER OMENASIIDERI





En tiedä, löytyykö tätä herkkua Alkon valikoimista tai ruokakaupan hyllyltä, mutta Saksan maalta lähettivät sen vajaassa viikossa ihan kotiovelle asti.


Suhtaudun siidereiden vähän epäilevästi, kun mielessä on joku Golden Cap
 -esanssi... ei kun -omenasiideri... kokemus, mutta tämän pikkupullon korkattuaan nyt täytyy todeta,  että kyllä saksalaiset oluen ja valkoviinien  lisäksi osaavat tehdä myös siideriä. 




 Tämä ei ollut sellainen tölkkisiiderin tapainen makea esanssiliemi , vaikka toisaalta ei tässä kovin voimakasta omenanmakuakaan ollut. Mutta ei juomaa myöskään oltu pilattu liialla makeudella ja ainakin hellepäivänä ja jäisen kylmänä juotuna kokemus oli tosi positiivinen ja raikas.

AVOKADO-APPELSIINISALAATTI



Taas tosi yksinkertainen ja hyvä avokadosalaatti: rapeaa punasipulia , kermaisen pehmeää avokadoa ja raikasta appelsiinia. Tämä ei välttämättä kaipaa edes salaatinkastiketta!

TZATZIKI




Olin aivan unohtanut,  miten ihanaa itsetehty tsatziki on! Käyttämäni Valio kreikkalainen jogurtti oli jo valmiiksi niin kiinteää,  ettei siitä valuttaessa  juurikaan irronnut nestettä. Kurkku raastetaan ja sen annetaan myös valua hetki,  jonka jälkeen aineet sekoitetaan keskenään.

 Sen verran jouduin oikomaan, että tuoreen valkosipulin sijaan käytin Poppamiehen kuivamarinadijauhetta, jossa valkosipulirouheen lisäksi oli myös yrttejä, jotka nekin sopivat hyvin tzatzikiin. Valkosipulirouhetta käyttäessä kannattaa kuitenkin muistaa , että valkosipuli "herää eloon" vasta hetken kuluttua, joten kastiketta kannattaa seisottaa ja  maistella ennen kuin maustetta lisää, ettei valkosipuli sitten yhtäkkiä hyökkää liian voimakkaana ja peitä kaikkia muita makuja alleen. Näin oli vähällä käydä, mutta onneksi ei kuitenkaan. Se tosin vähempikin valkosipuli olisi riittänyt...

Sen verran vielä muuttelin reseptiä - vai mahtaako tähän nyt mitään yhtä ainoaa oikeaa reseptiä ollakaan? Ehkä tämäkin on niitä , jossa jokaisella tekijällä on ikioma , ainoa oikea resepti? - että raastoin joukkoon pikkuisen sitruunan kuorta. Tämä siksi,  että on komea sitruuna oli alkanut jo hieman pehmetä , mutta päättelin myös,  että Kreikassa on käytetään hyvin paljon sitruunaa, eiköhän siellä joka takapihalla kasvaa jonkinmoinen sitruunapuu? Eikä  kuoriraasteen lisääminen ainakaan pahaa tehnyt!

tiistai 26. kesäkuuta 2018

KOTIJUUSTO JA MARJOJA




Tässä kesäinen jälkiruoka yksinkertaisimmillaan: muutama viipale kotijuustoa ja tuoreita marjoja , tällä kertaa eilisestä jääneitä Romanovin mansikoita.

MAAKARIN ANGELA, GUNTHER JA WOJTEK SEKÄ FULLER'S ESB CHAMPION ALE




Alkaa olla vähän vaikeaa valita näitä HK:n Maakarin makkaroita kokeiluun, mutta ainoa mikä on varmaa,  on se, että yhdenkään kohdalla ei joudu pettymään!
Nämä kolme valikoin tällä kertaa, ja jo pakkauksia avatessani huomasin,  että pettymys ei kohtaisi tälläkään kertaa ja että sinappia ei todellakaan tarvittaisi näiden seuraksi.




Entä se maku sitten? Angelan Frankfurter oli jotenkin kotoinen ja tutun makuinen. Mieleen tuli oitis Helsingin rautatieaseman ravintola nakkikastike ja perunamuusi, ja tämä on hyvä arvostelu sillä siihen aikaan rautatieasema nakkikastike oli parasta mitä tiesin. Sellainen juttu kotoinen maku oli tässäkin Ei liikaa mausteita mutta kuitenkin sopivasti koostumus oli napakka ja suutuntuma hyvä.
Nurnbergin Gunther, valmistajan kehuma pieni ja voimallinen maun jättiläinen,  puolestaan oli alun alkaen vähän epäilyttävän näköinen kalpean vaalea ja epämääräisen pilkullinen, kaiken lisäksi nakit olivat semmosia lapsen sormen paksuisia ruipeloita. Mutta tuoksu ja ennenkaikkea maku ihastuttivat! Jos makkara olisi ollut yhtäkään paksumpi ja isompi,  makua olisi ollut suorastaan liikaa. Ja tällä maulla en taaskaan tarkoita tulisuutta , vaan yhtä kaikki todella hyvää ja  tasapainoista makua! Nakin kuorien läpi kuultavat epämääräiset pilkut osoittautuivat leikkauspinnassa  tarkastellen yrteiksi.




Kolmikon viimeistä jäsentä,  pientä ja paksua Krakovan Wojtekia, on vaikeinta kuvailla, paitsi että hyvää sekin oli. Ei taaskaan tulista vaikka ehkä tästä kolmikosta voimakkaimmin maustettua, mutta erittäin makuista.
Ja kuten sanottu, sinappia ei näiden makkaroiden kanssa kaipaa!

Neljäntenä testasin Fuller's ESB ( extra special bitter) Champion ale -olutta. Se osoittautui kauniin tumman meripihkan väriseksi ja vain kevyesti kuohuvaksi. Ohut vaahto haihtui melko nopeasti. 
   Entä  maku? En ole oluiden asiantuntija,  en edes aloitteleva harrastaja joten on vaikea kuvailla tuntemuksia. Kuvailisin makua on hyväksi, ehkä hivenen makeaksi, vähän karamellimaiseksi



BRIE -JUUSTO COCKTAILPALANA



Tämän yksinkertaisempaa ei pikkutarjottava voisi enää olla: pala juustoa , tässä tapauksessa brie-juustoa ja tuoreita marjoja.

ROMANOVIN MANSIKAT



Olen kerran ravintolassa tilannut annoksen Romanovin mansikoita, mutta ne taisivat olla vaatimattomamman sukuhaaran reseptin mukaan tehtyjä , sillä eivät ikimaailmassa vedä vertoja näille.  Kaiken lisäksi valmistus on paitsi helppoa,  myös hyvin nopeaa.



Liemi sekoitetaan Cointreau-likööristä, appelsiinimehusta ja appelsiininkuoriraasteesta. Mansikat leikataan viipaleiksi tai puolikkaiksi , sokeroidaan maun mukaan ja sen jälkeen kaadetaan liemi niiden päälle ja annetaan  tekeytyä jääkaapissa.

BROILERI-APRIKOOSI-BRIE -SALAATTI



Otsikko melkein jo kertookin tämän salaatin reseptin. Sen verran voisin kuitenkin vielä lisätä, että paistettuani maustamattomat broileripihvit laitoin ne vielä lämpöisinä satay -kastikkeella täytettyyn muovipussiin, jossa ne saivat sitten marinoitua muutaman tunnin. Salaatinkastikkeena käytin myös Sarah -kastiketta. Tulisen pähkinäisen broilerin, valuvan kypsän Brie juuston ja tuoreiden aprikoosien yhdistelmä oli...hmmm... erittäin onnistunut!

sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

KATKARAPU-AVOKADO -LEIPÄ JA MARLIN APPELSIINI-PORKKANA -INKIVÄÄRI -MEHU




Karua ulkonäköä lukuunottamatta tässä leivässä on kaikki kohdallaan: voilla... tai no, oivariinilla... voideltujen ja pannussa käytettyjen paahtoleipien pähkinäinen maku ja rapeus,  katkarapujen hento suolaisuus ja avokadon kermainen pehmeys. Taaskaan en suostunut pilaamaan avokadon hentoa makua sitruunalla. Tein jopa pienen testin : Kuinka kauan avokado kestää tummumatta ilman tuota sitruuna lisäystä? Sekuntikello raksutteli puolessa tunnissa siinä vaiheessa , kun ajatuksissani söin viimeisen avokadolohkon, joka oli edelleen houkuttelevan vihreä.

Entä Marlin mehu sitten? Tykkään näistä tämän sarjan tuoremehuista jo senkin vuoksi, että avaamattomina säilyvät huoneenlämmössä eikä makukaan ole siitä huonoimmasta päästä. Appelsiini maistuu ylimmäisenä , mutta ei suinkaan terävänä eikä kirpeänä, porkkanan voi aavistaa houkuttelevasta väristä ja se inkivääri sitten...? Tuoksussa inkiväärin kyllä huomaa , mutta maussa se jää kyllä appelsiinin jalkoihin. Siitä huolimatta ihan kannattava ostos!

PIZZA LIVORNESE (pika-pika -versio)


Yhtenä iltana tein pikapizzat vehnätortilloista. Tulos oli yllättävän hyvä, mutta nyt ajattelin vielä hieman yrittää nopeuttaa prosessia ja niinpä työnsin "raa'an" täytetyn pizzan mikroon. Parin minuutin käsittelyn jälkeen nostin mikrosta tulleen vetelän pizzaviritelmän kuumalle, kuivalle paistinpannulle , jossa annoin sen olla muutaman minuutin, niin että pohja rapeutui mukavasti. Tulos oli ällistyttävän hyvä ja aikaa koko operaatioon kastikkeen tekemisineen ja täytteiden pilkkomisineen meni tuskin kymmentä minuuttia!



Ai miksikö Pizza Livornese? 
Siitä yksinkertaisesta syystä, että täytteeseen laitoin Livornon Luigi -nimistä raakamakkaraa pilkottuna (ja tietysti kypsennettynä). Lisäksi hieman aurajuustoa , tavallista juustoraastetta ja rutkasti oreganoa. Pizzakastikkeeseen käytin ranskankermaa, punaista pestoa, tuoretta silputtua basilikaa ja oreganoa, siis sama kastike kuin taannoisissa uunissa tekemissäni pikapizzoissa.


MARINOITU MOZZARELLA




Mozzarella on tarpeeksi hyvää sellaisenaan, minkä vuoksi sitä pitäisi vielä marinoida, ajattelin, kun ensimmäisen kerran näin tämän reseptin. Toisaalta , voisihan sitä nyt kokeilla , kun kaapissa sattui olemaan avatun ranskankermapurkin pohjalla juuri sopivasti ruokalusikallinen jäljellä. Niinpä otin ja kokeilin, onneksi!
Paitsi, että annos on todella kauniin näköinen aaltoilevine ranskankermakuorrutuksineen, jota täplittää raastettu sitruunankuori  ja chilirouhe, marinointi myös jalostaa mozzarellan maun. Juuston kermainen pehmeys, marinoinnin lievä happamuus, sitruunan raikkaus ja chilin polte... Tätä kannatti kokeilla!



1 mozzarellapallo
1 rkl ranskankermaa
Raastettua sitruunankuorta
Chiliä
Hyvää oliiviöljyä (tässä käytetty sitruunalla maustettua)
Jotain yrttiä (tässä käytetty timjamia)

Mozzarella viipaloidaan sen päälle levitetään ranskankerma, raastetaan sitruunankuort, ripotellaan chiliä, yrttejä ja valellaan vielä hieman oliiviöljyllä.



Ohjeen mukaan marinoitu juusto säilyy jääkaapissa pari päivää, mutta se kannattaa kyllä nauttia hyvin pian marinoinnin jälkeen, sillä on maut , varsinkin chili,  terävöityy säilytyksen aikana.





MANGO-AVOKADO-KATKARAPU -COCKTAIL



Tämä on taas näitä parin kolmen aineen salaatteja. Ainekset on lueteltu jo otsikossa,  edes sitruunamehua en halunnut käyttää, sillä halusin, että avokado maistuu pelkästään pehmeän pähkinäiselle avokadolle. Pikkuisen rouhittuja chilihiutaleita käytin terävöittämään mangon makeutta,  siinä kaikki. Mitään kastikettakaan en  välittänyt cocktailille tehdä sen enemmän kuin annoksen päälle laittamani lusikallisen punaisella pestolla maustettua majoneesia. Kastikkeeksi riitti se mitä valui ainesten sekaan. Olin erittäin tyytyväinen lopputulokseen, jossa ainekset maistuivat pelkästään puhtailta omilta itseltään.

perjantai 15. kesäkuuta 2018

AVOKADO-JALAPENO -LEVITE


Olin ensin nimetä tämän pika-guacamoleksi, mutta jonkinlaista kunnioitusta sentään mainittua meksikolaisherkkuja kohtaan! Sen sijaan esimerkiksi Pirkan Parhaat -sarjan avocadodipin tämä päihittää menneen tullen eikä valmistukseen kuulu sen enempää aikaa kuin kyseisen purkin avaamiseen. Valmistusaineetkin ovat sieltä yksinkertaisimmasta päästä: kuvassa oleva limekin esimerkiksi on ihan vain rekvisiittana, sitä ei tarvittu lainkaan. Riitti, kun survoi haarukalla avokadoa mössöksi ja sekoitti siihen (jalapeno)tuorejuustoa. Sekoitussuhde puolet ja puolet tuntui ihan passelilta.

torstai 14. kesäkuuta 2018

LIVORNON LUIGI



Kesä ja grillikausi jatkuu, samoin tämä minun makkaratestailuni. Nyt valikoitui mukaan HK:n maakareitten raakamakkara Livornon Luigi.

Ja vaikka tunnenkin vahvaa lukkarinrakkautta Italiaa kohtaan , se ei taatusti ole syynä siihen,  että tämä Luigi -ystävä on taatusti parasta raakamakkaraa, mitä ikinä olen maistanut. Uskaltaisinko jopa sanoa, että jopa parasta grillimakkaraa tai ainakin siellä parhaitten kärkijoukossa. Maku ei missään tapauksessa ole tulinen, mutta sitä makua on ja tämä on yksi niistä harvoista makkaroista, jotka eivät todellakaan kaipaa edes sinappia seurakseen. Suutuntumakin on mukavan... mitenkä sanoisin... jäntevän napakka. Kerta kaikkiaan onnistunut kokeilu: mitään muuta huonoa puolta tästä ei löydy paitsi se hinta!

Mutta joka tapauksessa ehdottomasti hintansa arvoista!
Eikä hassumpi kokeilu ollut myöskään tuo sinappinen grillisalaatti, joka yllätti pehmeällä maullaan.


keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

HEDELMÄRIISI



Tämä jälkiruoka vie ajatukset lapsuuden jouluihin. Jouluaaton riisipuuron lopusta tehtiin ananasriisiä lisäämällä kylmään puro on kermavaahtoa ja ananaspaloja. Oikeaan tunnelmaan pääseminen vaatisi vielä henkäyksenohuesta punaisesta lasista valmistetun jälkiruokakulhon, mutta sellaista ei ollut saatavilla, joten täytyi tyytyä ihan tavalliseen lasikulhoon.



Hedelmäksi käy myös veriappelsiini, kuten tässä.








KOSKENLASKIJAN PAPRIKA-BROILERIPASTA



Rupesin jatkojalostamaan pari päivää sitten tekemääni, hieman keskeneräiseksi jäänyttä juustopastaa. Notkistin jääkaapissa paksuuntunutta pastaa tilkalla pippurikermaa, pakasteesta löytyi pussillinen paprikakuutioita, jotka kiehautin nopeasti pannulla ja lisäsin ne pastan joukkoon yhdessä paistettujen broilerisuikaleiden kanssa. Ja jälleen kerran tapahtui pieni ihme: Kokonaisuus oli enemmän kuin osiensa summa ja lopputuloksena syntyi aivan syötävän pastaruoka!



tiistai 12. kesäkuuta 2018

PIZZAPÄIVÄ


Oli tarkoitus tehdä tortilloja, mutta pitkän tapahtumaketjun jälkeen suunnitelma meni mönkään ja johonkin oli käytettävä avattu tortillapakkaus. Miksi ei siis vaikka pizzapohjiksi, semminkin, 
 inhoan taikinantekoa. Yllätyin, miten hyvin tortillat sopivat pizzapohjaksi eikä täytteissäkään ollut mitään vikaa. Ne on mukailtu jostakin lehdestä repäistystä ohjeesta.

kastike:
1 osa punaista pestoa
2 osaa ranskankerma
silputtua basilikaa
kuivattua oreganoa


Äijäpizza:

salamikuutioita
kebablastuja
jalapeno-viipaleita
ananasrenkaita


Juppipizza:

katkarapuja
fetajuustoa
mustia oliiveja 
pinjansiemeniä



AMARULA SUNSET



Tämä on hyvää! Tämä on ihan liian hyvää! Tämä on ihan vaarallisen hyvää!
Mutta mitä muutakaan voisi tällä reseptillä odottaa:

3 cl Amarulaa
3 cl vodkaa
3 rkl mansikka sosetta
Ravistellaan jäiden kanssa.

Jouduin korvaamaan tuon vodkan sitrusvodkalla,  mutta se tuskin lopputulokseen vaikutti. 

Tämä on vaarallista!

UUNIMUNAKAS




Kutsun tätä uunimunakkaaksi. Tätä voisi myös sanoa juustopiirakaksi, josta on unohtunut pohja pois. Miten vain, joka tapauksessa ruoka on helppotekoinen ja lopputulos herkullinen.

6 munaa
1 dl ruokakermaa, esim Valion Mustapekka
vauvan nyrkin kokoinen pala palvikinkkua
pari hyppysellistä juustoraastetta

Munien rakenne rikotaan, lisätään ruokakerma, kuutioitu palvikinkku ja hieman juustoraastetta. Tähän versioon lisäsin myös ihan pikkuisen homejuustonmurusia pussin pohjalta. Päälle ripotellaan osa juustoraasteesta ja paistetaan 200 asteessa, kunnes munakas on hyytynyt ja kauniin värinen.

maanantai 11. kesäkuuta 2018

KOSKENLASKIJAN JUUSTOMAKARONI




Tämäkin kokeilu sai alkunsa jääkaapin perukoilla nököttävästä Koskenlaskija ruoka -purkista. Syntyi varsinainen pikaversio mac and cheese 'stä. Pistin kourallisen pastaa ruokatermokseen ja kaadoin päälle kiehuvan veden, kun en malttanut jäädä pastaa keittelemään. Puolen tunnin kuluttua vesi termoksessa pois,  puolikypsät makaronit mikrokuppiin ja päälle sulatejuustoa ja pariksi minuutiksi mikroon. Lopputulos oli ... no, söihän sen. Maku oli jotenkin pliisu vaikka sulatejuusto olikin chilillä maustettu, jotakin jäi puuttumaan...

TOASTIN MUNAUS



Kaikki lähti taas liikkeelle siitä, että kaapissa oli rasia kananmunia ja purkki Koskenlaskija -ruokaa, jotka molemmat lähestyivät viimeistä käyttöpäivää. Jotain pitäisi keksiä!

Hienonsin keittokinkkua ja sekoitin sen lusikalliseen Koskenlaskijaa ja maustoin seoksen sinapilla. Seoksen levitin kahden paahtoleipäviipaleenväliin ja sen jälkeen tuplaleipä kieriteltiin vatkatussa kananmunassa ja paistettiin. Lopputulos oli sanoisinko..."Ei huono..."

sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

FENTIMANS ROSE LEMONADE



Ruusulimonadi kuulosti niin erikoiselta, että sitähän oli ihan pakko kokeilla ja tämä kokeilu kyllä kannatti! Kuulaan vaaleanpunainen väri, lasiin kaadettuna helmeilevä ja kevyesti kuohuva, tuoksussa häivähdys ruusua, joka erottui myös maun kirpsakan sitruunan maun alta. Ja kaikeksi onneksi sitruunan ansiosts ei lainkaan liian makeaa. Tätä voisi hyvin tarjota kesäisenä alkumaljana tai kuohuviinin sijaan. Kaiken lisäksi pullokin oli sopivan pieni, siitä riitti hyvin kahteen lasilliseen.


lauantai 9. kesäkuuta 2018

MANSIKKA-BASILIKA  -JÄÄTELÖ




No tottakai, kyllähän nyt mansikka-basilikajäätelö kuulostaa paljon houkuttelevammalta kuin esimerkiksi "vaniljajäätelö haaleanpunaisen raidoin". Sellaista tämä Valion uutuusherkku kuitenkin oli. Minkä ihmeen takia näitä vähänkin erikoisempia makuja käytetään niin varovaisesti? Ja minkä ihmeen takia vaniljajäätelöstä on tehtävä niin ällöttävän makeaa?
  Ei hyvä!


BROILERSALAATTI 3



Taas tämä lempisalaattini! Salaattipedin päällä broileria, nektariinia ja - yllätys yllätys! - sitä avokadoa. Ylimääräiseksi ja rape uudeksi ripottelin päälle vielä vähän paahdettuja pähkinöitä.

 Tähän ei vaan kyllästy!

AAMIAISLEIPÄ



Tällä leivällä oli joku hienompikin nimi sen filmitähden mukaan, joka jossakin elokuvassa valmisti näitä, mutta koska sen paremmin tähtönen kuin elokuvakaan ei tule mieleen , sanotaan nyt sitten tätä vain aamiaisleiväksi. Paistamisen voi tehdä joko näin Sunny side up -tyyliin tai sitten leivän voi kääntää, jolloin muna paistuu molemmilta puolilta. Laitoin paistamisen loppuvaiheessa kannen paistinpannun päälle, koska halusin keltuaisen hieman enemmän hyytyvän.




perjantai 8. kesäkuuta 2018

TOMAATTEJA JA AVOKADOJA



Kuinka paljon on kilo tomaatteja? Vastaus: se on melkein yhtä paljon kuin 800g avokadoja eli molempia on ehdottomasti liian paljon. Tähän johtopäätökseen tulin, kun kokeilin Citymarketin uutta verkkokauppaa, jossa tomaattien määrä piti ilmoittaa kappaleiden sijaan painoyksikköinä. 
  No, nyt siis on sekä tomaatteja että avokadoja, joten pitäisi keksiä, mihin niitä voisi käyttää. Tämä ensimmäinen keksintö  on hyvin kesy. Meinasin tehdä niistä salsaa mutta siihen olisi ehdottomasti mielestäni kuulunut myös punasipuli ja sitäpä ei taas talossa ollutkaan, joten ladoin näin vaan yksinkertaisesti lautaselle. Muuten annos oli kyllä hyvänmakuinen ja kyllä, maissintähkiä voi savustaa ja maistuvat savustettuna  tosi ihanille!

torstai 7. kesäkuuta 2018

GRILLITRIO



Voi tätä torstaipäivän ankeutta! Tuntuu, että kaapissa ei ole enää mitään ja kauppapäivä vasta huomenna. Tarkemmin tutkittuna löytyihän sieltä yksi makkarapaketti, vaikka salaattipuoli jäikin tällä kertaa valmiiksi kypsennettyjen maissintähkien ja pikkuisen kellastuneen kurkun varaan. Mutta ei auta nirsoilla: ei kun kokeilemaan!


Ja kas tässä lopputulos! Vielä tässä vaiheessa en  käynyt nälissäni makkaroiden kimppuun vaan katkoin ne, jotta näkisi mitä ne pitävät sisällään. Kuva nyt on kuitenkin niin epätarkka , että siitä ei saa mitään selvää ja luonnossakin erottui oikeastaan vain saksalaistyyppinen Bockwurst vaaleutensa perusteella.
  Mutta entäs se maku? Ensi puraisulla Bockwurst tyrmäsi rasvaisuudellaan (vai juustoisuudellaan?). Joka tapauksessa jompaa kumpaa tai molempia oli liikaa ja makkara suorastaan vastenmielisen rasvainen.
Espanjalaistyyppinen Butifarra ja puolalainen Kielbasa taas muistuttivat hyvin paljon toisiaan enkä saanut niille paljoakaan eroa. Ehkä Butifarra oli jonkin verran tiukemman makuinen. Tulisia eivät olleet kummatkaan vaan ihan mukavasti maustettuja mutta molemmat taas turhan rasvaisia. 
Näitä ei kannata kokeilla uudelleen!