SAVUHOVIN MARSKIN CHORIZO , PIMIENTOS DE PADRON JA FUELLER'S INDIAN PALE ALE
Tästä muodostui melkoinen Cross Kitchen -testi Suomi - Englanti - Espanja. Tosin Espanja nykäisi tässä hienoisen johtoaseman, sillä Savuhovin Marskin chorizo on aitoa salamancalaista tuotantoa.
Sen myötä vietiin myös loppuun se mikä aloitettiin maaliskuussa 1987 Teneriffalla. Olimme huonekaverini kanssa lähdössä eväsretkelle kameran saarelle ja Ostimme paikallisesta mercadosta matkaeväitä. Hedelmiä viiliä leipää juustoa ja sitten jotain suolaisempaa leivän päälle. Siihen aikaan Suomessa elettiin vielä hyvin sisäänpäin kääntynyttä elämää ja meetvursti taisi olla eksoottisista makkaraa, mitä kaupasta löytyi. Niinpä siinä kaupan lihatiskillä tädille houkuttelevan punaiseen chorizoon, jota kauppias niin kovasti meille suositteli. Ihmettelimme ja mun ajelimme espanjalaisten makuun veitsellä koitimme levittää punaista tahnamaista makkaraa leivän päälle ja totesimme sen kuvottava makuiseksi. Totuus selvisi vasta kotona kun tutkiskelin matkamuistoksi ostamaani kanarialaista keittokirjaa, jonka kaikissa chorizo -ohjeissa makkara kypsennettiin. Ja ne barbaarit olemme yrittäneet syödä raakamakkara sellaisenaan!
Nyt 30 vuotta myöhemmin otin vahingon takaisin ja hyvää kannatti odottaa. Tummanpunainen, mausteinen ja napakka makkara kypsyi pannussa upeaksi makuelämyksi. Tosin tämä herkku oli niin tiivistä ja Maukasta että yksi pötkylä oli enemmän kuin tarpeeksi.
Fuellers Pale Ale oli vaikein arvosteltava jo senkin vuoksi, etten tiedä oluista vielä juurikaan mitään. Väri oli kauniin, kirkas vaahto kestävä, olisiko tuoksussa ollut vähän jotain kukkamaista ja maku ainakin suolaisen ja chilisen chorizoon päälle aivan upea!
Sen myötä vietiin myös loppuun se mikä aloitettiin maaliskuussa 1987 Teneriffalla. Olimme huonekaverini kanssa lähdössä eväsretkelle kameran saarelle ja Ostimme paikallisesta mercadosta matkaeväitä. Hedelmiä viiliä leipää juustoa ja sitten jotain suolaisempaa leivän päälle. Siihen aikaan Suomessa elettiin vielä hyvin sisäänpäin kääntynyttä elämää ja meetvursti taisi olla eksoottisista makkaraa, mitä kaupasta löytyi. Niinpä siinä kaupan lihatiskillä tädille houkuttelevan punaiseen chorizoon, jota kauppias niin kovasti meille suositteli. Ihmettelimme ja mun ajelimme espanjalaisten makuun veitsellä koitimme levittää punaista tahnamaista makkaraa leivän päälle ja totesimme sen kuvottava makuiseksi. Totuus selvisi vasta kotona kun tutkiskelin matkamuistoksi ostamaani kanarialaista keittokirjaa, jonka kaikissa chorizo -ohjeissa makkara kypsennettiin. Ja ne barbaarit olemme yrittäneet syödä raakamakkara sellaisenaan!
Nyt 30 vuotta myöhemmin otin vahingon takaisin ja hyvää kannatti odottaa. Tummanpunainen, mausteinen ja napakka makkara kypsyi pannussa upeaksi makuelämyksi. Tosin tämä herkku oli niin tiivistä ja Maukasta että yksi pötkylä oli enemmän kuin tarpeeksi.
Fuellers Pale Ale oli vaikein arvosteltava jo senkin vuoksi, etten tiedä oluista vielä juurikaan mitään. Väri oli kauniin, kirkas vaahto kestävä, olisiko tuoksussa ollut vähän jotain kukkamaista ja maku ainakin suolaisen ja chilisen chorizoon päälle aivan upea!
Pimiento de padron oli se, mitä etukäteen odotin eniten. Kyseessä on mieto , jopa makea chililaatu, jonka ominaisuuksiin kuuluu se , että mitä kauemmin chili saa kypsyä ennen poimimistaan, sen tulisemmaksi sen maku muodostuu. Niinpä sanotaankin, että joka kymmenes chili on tulisen polttava maultaan ja niiden syömistä verratataankin venäläiseen rulettiin: tapastelukavereiden ilmeitä seuratessaan voi arvella, kenen kohdalle se joka kymmenes osui. Minä grillasin vain kolme ja niistä jokainen oli mukavan makea maultaan. Onneksi paketissa on vielä muutama jäljellä , joten testailu jatkuu. Oma keksintöni oli ennen grillaamista täyttää ontot chilit cheddarjuustolla. Jälleen yksi niitä onnistuneempia keksintöjä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti